Valmista tuli. Pohjasta kölin etupuolelta hiottiin auki hiusmurtumia ja laminoitiin uutta kuitua tilalle. Epoksia ja myrkkyä – valmis.
Tänään vene pääsi takaisin kotisatamaan. Purjehduskausi jäi tyngäksi, koska korjauksen takia veneestä poistettuja kamoja ei jaksettu enää kuskata takaisin.
Tuuli oli osittain ennustettuakin kovempi (10 m/s -> 14 m/s). Autopilotti joutui liian koville heti genoan avauksen jälkeen, ilmeisesti sulake paloi koska varapilottikin oli täysin pimeä. Eihän autopilotti (Raymarine ST200) tietysti olisi pystynyt peräaallokossa ja täysmyötäisessä ohjamaankaan, mutta hetken helpotusta sillä olisi saanut.
Laivaväylää ja purjein aina Santahaminan ohitse, sitten juuri ennen Viipurinkiveä genoa rullalle ja loppumatka Villinginsalmen kautta koneella kotisatamaan.
Huippuvauhdit plotterin mukaan 9,4 kn! Itse ehdin nähdä lokissa lukeman 8,86 kn.
Sarvastonlahden viimeisessä mutkassa löytyi pohja, ajoin liian lähelle rantaa.
Sääennuste lupasi tuulen kääntyvän suotuisaan suuntaan Porkkalan selällä noin klo 13. Sen mukaan koneajoa Inkoon syväväylälle, sitten purjeet ylös.
Selkä oli lähes sileä, suorin reitti (n. 100°) vei yli hyvää 5 kn vauhtia, lähes täyttä luovia. Huippu 7 solmua. Lopussa tuuli keveni, kone käyntiin Tärskön kohdalla.
Purjein heti Smultrongrundetin edustalta aina Hästö Busön itäpuolelle. Sitten pläkä, purjeet alas ja koneajoa Jussarön p-puolella aina Barösundin pitkän suoran alkuun Träskön tasalla.
Siitä vaihtelevassa p-tuulessa Flakholmenille, loppu koneella. Pohjoistuuli oli sekä kuuma, kuiva että puuskainen.
Lähtö Tunnhamninsta klo 9.10 aivan sileään l. tyyneen veteen.
Hiittisten p-puolella oli paljon ahkeria purjehtijoita mutta Kenomenon kipparia laiskotti ja myös Hangon läntinen selkä tultiin koneella. Perillä klo 14.15.
Dieseltäydennyksen jälkeen laituriin ja suihkuun. Tavattiin Rio joka oli lähdössä Teslalla(!) Helsinkiin. Syötiin HSF:llä hitaasti valmistettu ja tarjoiltu burger-ateria. Käytiin vielä kaupassa, Mikko tankkasi juotavaa ja roudauksen jälkeen Heidi lähti kohti Helsinkiä (Skodalla).
Aluksi yritettiin luovia keveässä tuulessa, parin tunnin (kilpailukykyinen nousukulma ja vauhti/kipparin huomautus) jälkeen luovutettiin ja jatkettiin koneella. Keli lähes pläkästä ihan pläkään.
Tunnhamnin lähellä jo näkyviä sinilevähavaintoja. Matkalla nähtiin hylje!
27°, 1 – 4 m/s E . . NE
Toim. Huom: Nyt on taas aitoa saaristotunnelmaa, ei mitään liian puunattua. Paikalliset kauppaavat villasukkia ja savuahvenia sekä aamulla sämpylöitä laiturilla. Veden uintikelpoisuus vähän jo siinä ja siinä.
Maapäivä. Hikinen patikka melkein saaren koilliskärkeen & laiska iltapäivä veneellä. Varsinainen uiva venenäyttely, satama tuli aivan täyteen, parhaimmillaan neljä venettä kyljittäin, meilläkin (laiturin uloimmalla paikalla) yksi J/92.
Toim. Huom: Jurmossa ei vaan toimi netti. Olisi voinut käydä elämä tylsäksi kun ei padilla ollut valmiiksi ladattuja kirjoja, mutta onneksi paikallinen ravintola kierrätti kirjoja eurolla kappale. Pari kolme Kepleriä tuli sitten luettua.
Kahden tunnin koneajon jälkeen 6 h reipasta kryssiä Vänön väylällä. Reivatut iso ja keula eivät aina oikein jaksaneet aallossa, suojaiset kohdat menivät paremmin. Pikku hiljaa kryssikulma tiukkeni 120° -> 90°.
Tyydyttiin menemään Bodöhön, sämpylät parantuneet viimevuodesta. Kello 2.30:een asti kukkuneet futisfanit meinasivat viedä yöunet.
22°, 7 – 9 m/s SW – ekaa kertaa takki ja pitkät housut päällä!