Maissa oli aurinkoista mutta merellä umpisumu, näkyvyys pahimmillaan yksi kaapelinmitta. Tuuli turhan myötäinen, vaikea saada genoa vetämään.
Tirmossa vierailtiin Väiskin mökillä grillaamassa & noukittiin Tarja ja Asko kyytiin. Mikko kävi suunnittelemattomalla uinnilla Tirmon laiturin ja veneen keulan välissä ja testasi paukkuliivin.
Illalla Sanholmenin septin kautta Bockhamnin hienoon laguuniin.
20°, 5 m/s SW
Toim. Huom.: Oli kyllä hämmentävä kokemus valmistautua ajamaan irti laiturista ja tajuta, että keulagasti on kadonnut – kunnes gasti sitten polskii vaatteet päällä veneen perään ja nousee kyytiin. Tämä ainoa ikinä mob-tilanne tapahtui tietenkin juuri silloin, kun oli vieraita kyydissä.
Lähtö 12.30. Päästiin testaamaan genaakkeri. Sateessa seuran saaritukikohdassa hyvin tilaa, ilta kului saunoessa & yhteislaulussa ukulele-duon säestyksellä.
Saarikierroksella nähtiin hieno hiekkaranta.
19° 5 m/s SW
Toim.Huom.: Vieläkin jurppii se seuratoveri, joka omavaltaisesti kesken illan päätti muuttaa veneittäin varatut saunavuorot miesten ja naisten saunoiksi. Varmaankin hän halusi tuupata tenavansa vaimon matkaan ja keskittyä saunaoluisiin miesten seurassa.
Ei paras mutta ainoa kuva mikä kipparin arkistoista löytyi24.7. 2016 Gastin arkistoista löytyy kuva, joka kertoo yhtä vähän siitä miltä Långössä näyttää.
Lähtö klo 11.30. Piti tuulla pohjoisesta, tuuli mistä sattuu & aika kevyesti.
Sitkeän kryssimisen jälkeen pantiin Kytön kohdalla kone käyntiin & tehtiin enkka Santahaminan sillalle ehtimisessä. Hyvää harjoitusta uuden tuulimittarin käytöstä.
Lauantaina Kotiluodosta klo 10.30 Stora Svartöhön. Reipasta myötätuulta mutta myös ikävää taka-aallokkoa. Hieno saari, vähän veneitä.
Toim.Huom.: Stora Svartö on siis retkeilysaari Lähteelää vastapäätä, laituri on muttei muita palveluita. Sää oli harmaankalsea joten paikka ei ollut ihan parhaimmillaan. Lähestymiseen on kaksi reittiä, molemmilla syytä olla tarkkana.
Siinä kun suurin osa veneistä on raikkaan sinivalkoisia, Kenomeno erottuu ylpeästi porukasta 70-lukulaisen ruskea-beigellä värimaailmalla. Ja vaikka salongin sisustus on perinteisen jalopuinen, turkin lattiaa ei korista tiikki vaan kokolattiamatto.
Kun vene hankittiin, patjat eivät olleet enää alkuperäiset vaan perinteistä kirkkaansinistä plyyssiä, nuhjuiset, ohuet ja huonosti paikoilleen istuvat. Vuonna 2015 venemessuilta löytyi virolaisyritys, joka lupasi käydä veneessä mittaamassa paikat ja uusia patjat järkevään hintaan (joka on onneksi jo kadonnut mielestä). Tekijällä oli napakan näköisiä kangasvaihtoehtoja, päädyttiin eläväpintaiseen vaaleaan.
Mittanainen kävi paikalla varhain keväällä kun vene oli vielä telakalla ja lupaili patjoja alkukaudesta. Sitten alkoikin pitkä odotus. Patjojen perään kyseltiin useamman kerran, kuultiin erilaisia selityksiä tyyliin tekijän sairastuminen, ja usko projektin toteutumiseen alkoi olla koetuksella.
Lopulta patjat tulivat myöhään syksyllä niin, että ne ehdittiin kerran todeta sopiviksi ja vietiin saman tien talvisäilöön. Varsinaisesti ne pääsivät testiin vasta keväällä 2016.
Uudet patjat saivat seurakseen pari sohvatyynyä Marimekon kankaasta, josta hyvin tarkkaan katsoen löytää meriteemaa, mutta ei raitoja, tähtiä tai ankkureita.
Samalle kaudelle uusien patjojen kanssa saatiin myös uusi kokolattiamatto, vanha alkoi olla jo tahrainen ja kumipohjastaan rapea.
Toim. Huom.: Nyt kun patjat ovat olleet käytössä jo viisi kautta, niiden laatu on osoittautunut hyväksi. Vaalea kangas on saanut päälleen yhtä sun toista roisketta, mutta hylkimiskäsittelyn ja tekstiilishampoon yhdistelmä on riittänyt pitämään yleisvaikutelman siistinä. Kastumisia on sattunut mm. talvisäilytyksessä, siitäkin selvittiin vaikka ensivaikutelma patjaa elmukelmusta kaivaessa oli pelottava.
Ainoa miinus tulee patjojen koosta ja jaottelusta: kaarevat selkänojapatjat vaativat tilaa ja ovat hankalia siirreltäviä, kun halutaan päästä käsiksi säilytystiloihin sohvien alla ja etenkin takana.
Salonki ennen. Huomaa kuinka veneen seinä pilkottaa nurkista.Ja salonki jälkeen uusien patjojen, maton ja tyynyjen. Patjojen istuvuus on huomattavasti parempi, tosin vasemmalla nurkkapatjaa ei ole tungettu tarpeeksi napakasti paikalleen.
Siirryttiin juhlimaan synttärisankaria ja korkattiin samalla Vallisaari. Purjehdusta sekä Vallisaareen että kotiin, pelkällä genoalla löysässä myötäisessä.
15 M, 19°, tuuli W Toim. Huom.: Päivänsankari tuli täysi-ikäiseksi, mitä juhlittiin piknikillä ja kakkukahveilla veneessä. Vallisaaressa ei saa grillata, joten ufoa raahasimme matkassa turhaan. Saimme myös valvojilta pyyhkeitä jäkälien tallomisesta, kun levittäydyimme maastoon. Vallisaari oli tällöin aivan uusi kohde eikä vierasvenesatamassa saanut vielä yöpyä. Saari teki silti jo silloin vaikutuksen rehevällä luonnollaan ja näkymillä Suomenlinnan ja avomeren suuntaan. Nyttemmin palveluita on saatu lisää ja piknikpöytiäkin löytyy ympäri saarta.
Moottorilla Suomenlinnaan yöpymään ja testaamaan eka kertaa uudet patjat & ja matot jotka saatiin viimein. Uutta myös purjehdusmittarit joista loki on vähän optimistinen vauhdin suhteen.
Myös takaharus on uusi ja liian pitkä, ehkä sen kanssa voi elää? (Ei, ei voinut. Asiantuntijalta kun pyytää ja odottaa saavansa asiantuntemusta niin ei onnistu.)
