Venekokkailua, se klassinen kesäruoka

Saariston kesäruoka numero yksi on tietysti kala ja uudet perunat – parhaimmillaan paikallinen savukala ja jos oikein haluaa herkutella, pöytään katetaan myös graavikalaa ja/tai silliä.

Paikallinen savukala vain on harmillisen epävarma ja harvinainen saatava. Satamia joissa sitä on usein tarjolla ovat esimerkiksi Rödjan, Stenskär ja Aspö. Paremmin on saatavana enemmän tai vähemmän teollisesti savustettua norjalaista lohta. Ei sama asia kuin vastapyydetty siika, kampela tai ahven, mutta meneehän sekin.

Vakiosoosina savukalalle toimii yleensä klassista klassisin kermaviili sitruunamehulla, sinapilla ja yrteillä höystettynä – tilli paras ja ruohosipulikin toimii. Jos taas haluaa kastikkeen nimenomaan uusille perunoille, voisula ja sipulinvarret on toinen klassikko.

Perunoita kannattaa kerralla keittää enemmän kuin tulee heti syötyä (mikä on meidän veneessä kyllä vaikeaa). Jämäperunoille on nimittäin monta hyvää käyttöä seuraavana päivänä:

  • Perunoista ja savukalasta saa toimivan salaatin. Terästetään kesäsipulilla ja kapriksilla, kastike voi olla öljy-, kermaviili-, creme fraiche- tai majoneesipohjainen.
  • Klassinen pyttipannu. Perunoiden lisäksi sipulia, makkaraa/kinkkua/pekonia ja paistettu kananmuna päälle.
  • Jos perunoita jää vain pari niin viipaleiksi nizzansalaattiin, eli seuraksi vihannekset + tonnikalaa, keitettyä kananmunaa ja oliiveja.

Kala-aterian jälkkäriksi sopii kesäinen ja helppo jälkiruoka: mansikat, vaahdotettu vaniljakastike ja marenkimuru. Jos ollaan säilykkeiden varassa, vaniljakastikejauheesta saa myös paksumman kiisselin, jonka päällä voi tarjoilla mansikat ja marengin. Mikäli haluaa hienostella, mansikat voi marinoida esim. Limoncellolla ja mintulla.

Lohta, silliä ja näköjään on valkoviini päässyt loppumaan.

Seglinge – Hyppeis

Lähtö klo 11.20. Koneella Bäröhön, siellä (Heidiin toiveesta) 1. yritys edetä genaakkerilla! Heikko tuuli kääntyi, jouduttiin palaamaan koneajoon. Uusi onnistunut genaakkeristartti heti Kumlingen saarten suojasta päästyä.

Mukavaa avotuulipurjehdusta selän yli kohti Hyppeistä, kunnes tuuli heikkeni ja Fiskön lähistöltä loppumatka koneella. Perillä klo 16.30.

23 M, 22°, 2 – 6 ms WNW . . NNW

Toim.Huom.: Reissun lopuksi löytyikin ihanan idyllinen Hyppeis Värdhus ja reissun paras ruoka! Onneksi isännät pystyivät ujuttamaan pari nälkäistä purjehtijaa täyteen varattuun ravintolaan. Haikeana muistelen grillattua varhaiskaalia ja bearnaisekastiketta. Paikan konsepti oli ainakin silloin, että suht nimekkäät vieraskokit käyvät toteuttamassa itseään lähiraaka-aineiden äärellä aina muutaman viikon kerrallaan. Viereisessä pöydässä istui seurue nuoria kauniita riikinruotsalaisia, mistähän he ovat keksineet tänne tulla? Maitsekin siis pääsee, kunhan malttaa körötellä pari tuntia Turusta ja seilata kolmessa lossissa.

Vargata – Seglinge

Aamulla kaasupullon vaihto Vargatassa. Lähtö Klo 11.05. Noin tunti konetettiin vastatuuleen, sitten vaihtelevia halsseja & nopeuksia 3 . . 6 kn. kunnes kärsivällisyys loppui matkalla Glada Laxeniin – käännyttiinkin kohti Seglingeä (voitto Heidille). Perillä klo 16.15.
Nyt odotellaan Livian pannukakkutarjoilua.

20 M, 22°, 4 – 7 m/s SE – SW

Toim.Huom: Heidi halusi nähdä Seglingen, koska sitä kehuvat kaikki, ja tällä kertaa se osui vielä sopivasti kohdalle tuskallisen kevyessä tuulessa. Livian pannukakkujen lisäksi ennätimme käydä tsekkaamassa saaren vetonaulan järven, mutta varsinkaan Mikko ei innostunut ötökkätiheydestä sinne vievällä metsäpolulla. Kauppakin Seglingestä löytyy, mutta satama ei tarjoa muita fasiliteettejä kuin huussin ja Livian tarjoilut rajoitettuina aikoina.

Havsvidden – Vargata

Lähtö klo 10.10. Aluksi koneella vastaiseen, Hamnsundetin jälkeen kryssiä itäkaakkoon.

Tuuli kääntyi yhden luovin aikana noin 60° myötäpäivään. Väylän mutkasta loppumatka koneella. Navakka sivutuuli rantauduttaessa, kippari yritti työntää keulaportailla laituria maihin, ei suuria vahinkoja kummallekaan osapuolelle. Perillä klo 15.00.

19°, 6 – 10 m/s NE -> S

Toim. Huom: Vårdö kuuluu Heidin kirjallisiin pyhiinvaelluskohteisiin: tänne sijoittuu Sally Salmisen klassikko Katrina. Kylältä löytyy kirjailijan kotitalo ja ainakin yksi hulppea kartano pihapiireineen, jonka voisi kuvitella kuuluneen kirjassa kuvatulle saaren mahtimiehelle. Kylällä on myös kauppa, josta saatiin viimein täydennystä ruokavarastoihin. Ja aivan sataman vieressä kasvoi valtava mustikka-apaja, joka tarjosi lisuketta aamupuuroon sekä piirakka-aineksia.
Vierasvenesatama on hiukan sivussa kylältä, tarjolla on lainapyöriä, mutta ne täytyy napata nopeasti jos satamassa on enemmän veneitä. Illalla pyöräiltiin hiukan laajempi saarikierros hautausmaalle ja pienempiä teitä takaisin keskustaan, sen reitin varrelta löytyi myös mahdollinen sijainti Katrinan torpalle.

Djupvik – Havsvidden

Lähtö klo 10.20. Koneella palveluiden ääreen koska ruoka vähissä ja Vårdön kauppa sunnuntaina kiinni. Perillä klo 11.30.

Todistettiin sitloodasta tarkkaillen ja kuvaten kun savusauna paloi. Ravintolassa illalla paloi vain rahaa, mutta ruoka oli erinomaisen hyvää!

5 M, 23°, 5 m/s S . . SE

Toim. Huom: Havsvidden on siis täyden palvelun lomakohde avoimin Selkämerinäkymin, on hotellia, mökkimajoitusta, sisäuima-allasta jne. Satama on pieni, suht matala ja suosittu, joten ihan aiheesta olimme ajoissa liikkeellä.
Savusauna tosiaan kärähti lämmitysvaiheessa perinteiseen tapaan ja tuotti paikalle useamman paloauton. Henkilövahinkoja ei onneksi kärsitty, savunmuodostus oli melkoista.
Ravintolassa on kunnianhimoinen ruokalista, mutta pöperöt eivät yltäneet aivan reissun ruokamuistojen kärkeen – maisemat ja hyvät drinksut paikkasivat kokemusta. Kelpo hotelliaamiainen myös nautittiin seuraavana päivänä, koska veneen varastot oli syöty.

Enskär – Djupvik

Lähtö klo 10.10. Enimmäkseen koneajoa pläkässä, yksi noin tunnin purjehdusyritys, vauhti ei noussut edes 3,5 solmuun. Matkalla nähtiin hylje.

Dupvikenissä löytyi 3. yrityksellä tarpeeksi syvä kiinnittymispaikka. Hieno patikkaretki Getabergetille, uskomattomia kalliomuodostelmia ja luolia. Lappimaiset erämaanäkymät.

25 M, 22°, 4 m/s NW . . VRB
Toim.Huom: Djupvik on täydellinen luonnonsatama varsinkin, kun sää kerrankin suosi ja oli ilo päästä veneen perästä uimaan. Se tuli tarpeeseen patikkaretken jälkeen – kiipesimme siis alhaalta ylös Getabergetille, jonka päällä kävimme jo autolla Maarianhaminasta. Patikkaretkellä voi onneksi pitää myös huoltotauon ravintolassa vuorenhuipulla. Paikan ovat löytäneet myös boulderoijat, joita reitin varrella näkyi runsaasti retkeilemässä.

Käringsund – Enskär

Lähtö klo 10.30. Koneajoa hienossa täyspläkässä, Enskärissä klo 12.00.

Perillä rauhallinen kaunis saari, ystävällisiä venekerholaisia ja erittäin kuuma 40-luvun retrosauna sekä minihillasuo.

8 M, 19°, 1 m/s VRB

Toim.Huom: Enskär kuuluu laajaan sarjaan entiset armeijan (vai tällä kertaa rajavartioston?) tukikohdat. Nykyisin siellä isännöi paikallinen venekerho, saari on sympaattisen sliippaamaton ja unelias. Esimerkiksi saunaan ei ollut mitään virallista varausjärjestelmää, vaan saaren keskellä majailevan venekerhoväen kanssa sovittiin suurin piirtein aikatauluista. Minihillasuolta saatiin satoa pari desiä.

Rannassa oli meneillään jotain pienimuotoista kehitysprojektia, jonka tavoite ei vielä oikein avautunut. Ehkä grillikatos?

Eckerö/Käringsund

Maapäivän ohjelmassa postimuseo, pannarit & ruokaostoksi Bettyltä, tukeva myöhäinen lounas rannan bodegassa, iltakävely leirintäalueen puolelle – eksoottinen vieras kulttuuri.

Toim.Huom. Käringsundin vierasvenesatamassa on mukava ravintola sekä vähän nuhjuinen suihku/saunarakennus, jossa miesten ja naisten vuorot. Pienen kävelymatkan päästä kylältä löytyy hieno postimuseo sekä Bettyn ruokakauppa-kahvilakompleksi. Kaupan valikoimasta suurimman vaikutuksen tekivät paikalliset omenamehut, joita oli tarjolla 3-4 lajikkeesta erikseen.

Postimuseon pihapiiriä, horisontissa näkyy länsi.