Kesällä 2016 ajatus oli lähteä vaihteeksi itään: ensin Suomen rannikkoa Kotkan-Haminan vaiheille, sieltä Itä-Viron rannikolle missä Heidin ystävä Aru majailee kesäisin ja sitten länteen ehkä Dirhamiin asti, mistä voisi palata Suomen puolelle.
Tätä suunnitelmaa säät suosivat vielä vähemmän kuin edelliskesäistä. Kohtalon ivaa oli myös, että Saaristomerellä olisi ollut ihan kivat kelit, mutta itäisellä Suomenlahdella tuuli julmasti lännestä tai lounaasta ja vettäkin saatiin vähintään riittävästi. Heidi joutui myös viettämään juhannuksen jälkeen säältään mukavimman viikon kaupungissa ja pääsi kyytiin vasta Kotkasta, minne Mikko oli seilannut veljensä kanssa Loviisasta.
Viron rannikolla selvisi nopeasti, että kun tuulee lännestä, siellä todellakin tuulee, minkäänlainen saaristo ei anna suojaa. Niinpä suunnitellut legit lyhenivät ja Tallinnasta suunnattiin Naissaaren kautta jo Suomen puolelle Elisaareen. Itä-Virosta tuli testattua Vergi, Viinistu ja Pranglin saari.
Tänäkin kesänä Kenomeno pääsi myös mökkisaareen lahdelle kellumaan ja mökiltä tehtiin päiväretki naapuriin Ahvensaareen. Siirtymät hoiti enimmäkseen Mikko yksinpurjehduksina, Heidi osallistui paluuseen Hangosta eteenpäin.
